Autoilu muuttuu, muuttuuko maalaaminen?

Sähköautot ovat kovasti puheenaiheena, mutta ovatko ne lopullinen ratkaisu? Sähkön ja akkujen tuotanto tuottaa hiilidioksidipäästöjä, ja ainakin osittain ongelma siirtyy vain toiseen paikkaan. Ilmaston lämpenemistä ei pysäytetä pelkästään autojen hiilidioksidipäästöjä vähentämällä, vaan haaste koskee koko globaalia energiateollisuutta. Vetyä on runsaasti saatavana, ja energialähteenä se ei tuota haitallisia päästöjä, ehkä siksi se voisi olla tulevaisuuden autojen voimanlähde. 

Olipa tulevien autojen voimanlähde mikä tahansa, niin itseohjautuvia ne tulevat olemaan. Uusissa autoissa on jo nyt kehittyneitä järjestelmiä. Edellä ajavan nopeuden mukaan säätyvä vakionopeudensäädin, kaistavahti, törmäyksen esto ja automaattinen pysäköinti ovat jo tätä päivää. Järjestelmät kehittyvät nopeasti, nopeammin kuin autokanta uusiutuu. Samalla kun teknologia kehittyy, myös liikenneturvallisuus paranee. Se taas merkitsee vähemmän kolarivaurioita.  

Automaalaus muuttuu 

Myös automaalausalalla kehitys kulkee lujaa, ja teknologia korvaa ihmistyötä. Kehittyneen toiminnanohjausjärjestelmän avulla yrittäjä säästää töiden järjestelyyn ja hallinnointiin kuluvaa aikaa ja saa yksityiskohtaista dataa toiminnan pullonkaulojen paikantamiseksi.  Autojen sävyissä esiintyvät lukemattomat variaatiot tunnistetaan ja oikea korjausmaalisävy valitaan sävymittarin avulla ilman aikaa vievää karttamallien katselua ja sävymallien maalaamista, sävyttämisestä eli sävyn taittamisesta nyt puhumattakaan.  Laitteen valitseman korjausmaalisävyn valmistaa automaattinen maalien sekoituskone napin painalluksella jopa kymmenen kertaa ihmistä tarkemmin. Nämä ovat jo automaalaamon arkipäivää, joista vielä kymmenen vuotta sitten nähtiin vaan haaveunta.  

Automaalausalalla teknologia korvaa ihmistyötä.

Alalla vallitsevan hintakilpailun ja -paineen vuoksi toimintojen tehostaminen ja uuden teknologian käyttöönotto on lähes välttämätöntä, mikäli aikoo menestyä. Aikaa ei ole tuhlattavaksi turhaan työhön.  Ilmakehän suojelemiseksi säädetty VOC-lainsäädäntö pakotti autoalan 2000-luvun alussa siirtymään vesiohenteisiin ja korkean kuiva-ainepitoisuuden maalituotteisiin. Tuskinpa nykymaalari haluaisi ottaa käyttöön entisen kaltaisia liuotintuotteita vaikka se olisi mahdollista.  Vai miten on? 

1950-luvulla maalattiin selluloosamaaleilla, eikä autosävyjen värikarttoja tai sekoitusjärjestelmiä ollut. 60-luvulla tulivat synteettiset keinohartsimaalit ja maalien sekoitusjärjestelmät. Värikartat olivat painovärein tehtyjä ja viitteellisiä.  Sävyjen valmistusreseptit olivat pahvikorteilla. 70-luvulla saatiin 2-komponenttiset akryylimaalit ja reseptit mikrofilmeillä, sävykartat olivat edelleen painamalla tehtyjä.  Metallihohtosävyt olivat samaa akryylimaalia, kunnes 80-luvulla kaksikerrosjärjestelmät alkoivat yleistyä.

Nykyisin jopa sävyjen variaatioista on tarkat, automaalilla ruiskuttamalla tehdyt sävymallit.

Nykyisin lähes kaikki henkilöautosävyt ovat vesiohenteista värimassaa, jonka päälle ruiskutetaan 2-K UHS-kirkaslakka. Jopa sävyjen variaatioista on tarkat, automaalilla ruiskuttamalla tehdyt sävymallit. Kuka haluaisi palata entiseen vaikka voisi? Kuka haluaa ottaa uudet, tulevaisuuden välineet käyttöön heti kun mahdollista?  

Millaisin maalein tulevaisuudessa maalaamme? 

Alan kehitystä on ohjannut tuottavuuden ja työturvallisuuden parantaminen sekä viime vaiheissa myös ilmakehän suojelu. Maalienkaan päästöjen vähentämisessä on tuskin sanottu viimeistä sanaa. Millainen mahtaa olla vauriokorjausmaalauksen tulevaisuus? Millaisia mahtavat olla tulevaisuuden pinnoitteet? 

Olisiko tulevaisuuden itseohjautuva robottiauto valmistettu täysin uudenlaisesta kierrätys- tai komposiittimateriaalista, joka on pinnoitettu täysin liuotinvapaalla pinnoitteella? Teippaus on täysin liuotinvapaa pinnoitemenetelmä. Sen käyttö on yleistynyt ja trendi jatkunee. Tuleeko teippauksesta tulevaisuuden autojen pinnoite?   

Muodon muistavia materiaaleja on jo nykyisin olemassa ja teknologian kehitys jatkuu. Mitä jos muodon muistavien komposiittien käyttö korimateriaalina yleistyy, ja yhä vaikeammat lommot nousevat itsestään tai vähän lämmittämällä takaisin muotoonsa?  

Naarmun itsestään korjaavia nanoteknologiaan perustuvia kirkaslakkojakin on markkinoilla.  Toistaiseksi puhutaan lähes näkymättömien naarmujen paranemisesta, mutta entä kun teknologia kehittyy ja tulevaisuuden maali korjaa itsensä lähes kuin ihmisen iho?   

Parhaiten pärjäävät ne, jotka ennakkoluulottomasti luopuvat vanhasta ja ottavat käyttöönsä uudet tekniikat ja menetelmät.

Entä jos tulevaisuuden autot on valmistettu muodon muistavasta komposiittimateriaalista, joka on pinnoitettu naarmun itsekorjaavalla pinnoitteella? Entä jos tulevaisuuden vauriokorjaus, silloin harvoin kun sellaista tarvitaan, tehdään tulostaen mahdollisesti tarvittavat uudet paneelit 3D-tulostimella? Pinnoittamalla paneelit liuotinvapaalla uuden nanoteknologian kirkashartsilla, joka levitetään myös vaurioitumattomalle alueelle, jolloin sen lasimainen kameleontin dna:sta muokattu biologinen pigmentti kopioi ja monistaa alkuperäisen sävyn korjausalueelle?  

Kuka tietää. Varmaa on vain se, että kehitys jatkuu ja ala muuttuu. Parhaiten pärjäävät ne, jotka ennakkoluulottomasti luopuvat vanhasta ja ottavat käyttöönsä uudet tekniikat ja menetelmät.